| Edellinen asia | Seuraava asia |  Muutoksenhakuohje
 Kokousasia PDF-muodossa |
Vesihuoltolaitoksen johtokunta |
§ 40 |
11.08.2010 |
Siirtoviemärihanke Yli-Ii - Ii - Haukipudas - Oulu ja yhteinen vesihuolto-organisaatio
VESIJHTK § 40
Valmistelija: vesihuoltojohtaja Riitta Lindström, (08) 887 4331, 040 7581 607, riitta.lindstrom@haukipudas.fi
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja alueellisen yleissuunnittelun työryhmä pyytävät kuntien kannanottoa jätevesien siirtoviemäröinnistä ja yhteiskäsittelystä sekä yhteisen vesihuolto-organisaation perustamisesta Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Iin ja Yli-Iin kuntien alueelle. Sitovaa kannanottoa pyydetään 31.8.2010 mennessä, jotta hanke voitaisiin esittää vuoden 2011 valtionavustushankkeeksi ja mahdolliseksi EU - hankkeeksi.
Lausuntopyynnön jättämisen jälkeen selvityksessä olevista kunnista Oulu, Yli-Ii, Kiiminki ja Haukipudas ovat tehneet monikuntaliitospäätöksen. Iitä lukuun ottamatta kaikki yleissuunnitelmassa mukana olevat kunnat ovat vuoden 2013 alusta samaa kuntaa. On todennäköistä, että vesihuolto myös yhdistetään yhdeksi organisaatioksi.
Siirtoviemäri ja keskitetty vaihtoehto
Vuonna 2006 kuntien käsittelyssä ollutta alueen vesihuollon yleissuunnitelmaa on tarkistettu ja jätevesien siirtoviemäröinnistä sekä yhteiskäsittelystä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla on laadittu kustannustarkastelu. Kustannustarkastelussa vertaillaan hajautettua (nykyiset puhdistamot jatkavat Lettoa lukuun ottamatta) ja keskitettyä ratkaisua viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen pääomakustannusten ja käyttökustannusten perusteella lasketuilla kuutiohinnoilla (€/m³). Käyttökustannukset on laskettu molemmissa vuoden 2008 virtaamilla ja kustannustasolla. Hajautetun ratkaisun puhdistamoinvestoinneissa on otettu huomioon seuraavan 10 vuoden aikana ennakoitavissa olevat toimenpiteet. Keskitetyssä vaihtoehdossa Yli-Iin, Iin ja Ervastinrannan puhdistamot muutetaan tasausaltaiksi ja Taskilan puhdistamolla tehdään laajennusinvestointeja. Molemmissa vaihtoehdoissa on käytetty investointien poistoaikoina johtolinjojen osalta 30 vuotta, rakennusten osalta 20 vuotta ja koneiden ja laitteiden osalta 15 vuotta. Keskitetyn ratkaisun kustannustarkastelussa on otettu huomioon 40 % valtionavustus siirtoviemärin rakentamiseen. Hajautetussa vaihtoehdossa ei valtioapua saada, koska investoinnit ovat puhdistamoinvestointeja.
Kustannusvertailun (taulukko 24 , sivu 31) perusteella keskitetty vaihtoehto on Haukiputaalle Ervastinrannan puhdistamon osalta 24,4 % kalliimpi kuin hajautettu, jos typenpoistoa ei vaadita. Jos typenpoistovaatimus tulee, kustannukset ovat käytännössä samat. Letolla puhdistamotoiminta on joka tapauksessa päättymässä ja tässä tarkastelussa on oletettu, että jätevedet johdetaan molemmissa vaihtoehdoissa Ouluun. Kellon alueen jätevesien kannalta keskitetty on kustannusten kannalta edullisempi kuin hajautettu.
Pääomakustannusten osalta on otettava huomioon se, että vesi- ja viemärijohtojen tosiasiallinen käyttöikä on huomattavasti pitempi kuin 30 vuotta. Yleisesti viemäriputken laskennallisena käyttöikänä pidetään vähintään 50 vuotta. Sen sijaan puhdistamon rakennus- ja koneistoinvestointien uusimis- ja saneeraustarve on lähempänä alussa esitettyjä poistoaikoja. Keskitetyssä vaihtoehdossa yli 80 % hankkeen kustannuksista on putki-investointeja, joten kustannustarkastelun vertailutapa ei tältä osin kerro koko totuutta hankkeiden edullisuudesta pitkällä aikavälillä.
Lietteenkäsittelyn vaatimukset kasvavat koko ajan ja sitä myöten kustannukset. Lietteen energiasisällön talteenotto on yleistymässä - polttolaitoksia ja biokaasulaitoksia suunnitellaan ympäri maata mm. Oulussa. Lietteenkäsittelyn tehostamista ja sen energiasisällön hyödyntämistä ei ole tarkasteltu selvityksessä, eikä sen vaikutuksia jäteveden hintaan ole tiedossa.
Vaikka kuutiohinnat on esitetty kustannustarkastelussa erikseen kunta- ja puhdistamokohtaisesti, pitää kunkin vesihuoltolaitoksen asiakkailtaan perimä kuutioperusteinen käyttömaksu olla samansuuruinen koko toiminta-alueella. Jos Haukiputaan Vesi pysyy omana organisaationa, merkitsee keskitetty ratkaisu nelihenkiselle perheelle 30 € korotusta vuotuiseen vesilaskuun (5 €/ lasku) siinä tapauksessa, että Ervastinrannan puhdistamolta ei vaadita typenpoistoa.
Keskitetyn vaihtoehdon etuna on jätevesikuormituksen poistuminen Haukiputaan edustalta ja Perämereen päätyvän kokonaiskuormituksen pieneneminen typen osalta, koska Taskilassa toimii typenpoisto noin puolen vuoden ajan. Jätevesien käsittelyn keskittäminen Taskilaan lisää jonkin verran Oulun edustan merialueen kuormitusta, mutta kokonaiskuormitukseen vaikutus on vähäinen. Vesistötarkkailutietojen 2009 mukaan Oulun Veden puhdistamon kuormitus on biologisen hapenkulutuksen (BOD) osalta alle 1 %, fosforin osalta 1,7 % ja typen osalta 13 % merialueelle tulevista ravinnevirtaamista.
Kun nykyiset puhdistamot muuttuvat keskitetyssä vaihtoehdossa tasausaltaiksi, voidaan ko. alueiden maankäyttöä suunnitella uudelleen, sillä mm. hajuhaittojen hallinta on helpompaa lietteenkäsittelytarpeen poistuessa. Siirtoviemärin vaikutukset haja-asutuksen viemäröintiin eivät Haukiputaalla ole kovin suuret, sillä viemäröintiohjelma on jo edennyt varsin pitkälle. Iistä tulevaa siirtoviemäriä voidaan hyödyntää aikanaan mm. Keiska - Muurakorpi alueen viemäröinnissä. Lisäksi siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä tehtävällä uudella vesijohto-osuudella voidaan parantaa vesijohtoverkoston toimintavarmuutta ja varmistaa vedenjakelua Martinniemessä ja kunnan pohjoisosissa.
Hajautetun vaihtoehdon etuna on alhaisempien kustannusten lisäksi nykyisten puhdistamoinvestointien pitempiaikainen hyödyntäminen. Tämä koskee erityisesti Ervastinrannan keskuspuhdistamoa. Jos päädytään hajautettuun ratkaisuun, tulee keskuspuhdistamon jatkaa kilometrillä nykyistä purkuputkea maaliskuuhun 2013 mennessä. Tämän jälkeen puhdistamotoiminnan lopettaminen ei ole pitkään aikaan taloudellisesti järkevää.
Selvityksessä on esitetty 40 %:n valtionavustus siirtoviemäreiden rakentamiseen, jota voidaan taloudellisesti pitää edellytyksenä hankkeen toteutumiselle. Koska valtionavun ja EU-tuen saantimahdollisuudet tulevaisuudessa todennäköisesti heikkenevät, tulisi kuntien nyt käyttää tämä mahdollisuus tärkeän ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän investoinnin rahoituksessa. Mikäli kuntien kanta on myönteinen, hankkeen suunnittelu käynnistyy vuonna 2011 ja rakentaminen voi alkaa vuonna 2012.
Yhteinen vesihuolto-organisaatio
Kustannustarkastelussa esitetyn keskitetyn vaihtoehdon laskelmat on tehty sopimusperusteisen yhteistyön pohjalta. Tällöin paikalliset vesihuoltoyhtiöt ja -laitokset vastaavat vesihuollosta alueellaan ja rakennettavat johdot ja laitteet tulevat sen laitoksen omistukseen, jonka alueella ne ovat. Yhteisten siirtoviemäreiden rakentamis- ja kunnossapitokustannukset sekä jäteveden puhdistamisen kustannukset jaetaan vesimäärien suhteessa. Selvityksessä kuitenkin pidetään keskitetyn vaihtoehdon ensisijaisena organisaatio-vaihtoehtona alueellista vesihuolto-osakeyhtiötä, joka vastaa koko vesihuollosta asiakkaille asti. Suunnittelutyöryhmä esittääkin, että suunnittelualueelle perustetaan yksi yhteinen kuntien omistama vesihuolto-osakeyhtiö 1.1.2013 alkaen.
Suuremmassa organisaatiossa on resursseja riskien hallintaan ja varautumiseen sekä toimintojen kehittämiseen. Sillä on myös paremmat mahdollisuudet palkata eri alojen asiantuntijoita ja varautua tuleviin investointeihin. Suuruuden ekonomian myötä asiakkaiden palveluista maksama hinta pystytään pitämään kohtuullisena ja palvelutaso korkealla. Myös Oulun kaupunkiseudun pohjavedenhankinnan kannalta yhteinen vesihuolto-organisaatio toisi todennäköisesti hyötyjä osapuolille.
Suomeen perustettujen suurten vesihuoltolaitosten organisointimuotona on yleensä osakeyhtiö, koska se luo joustavimmat ja kustannustehokkaimmat puitteet vesihuollon järjestämiseen. Vesihuolto on liiketoimintaa mutta myös luonnollinen monopoli, joten osakeyhtiönä toteutettu laitos pitää lähtökohtaisesti olla kuntaomisteinen. Vesihuoltolain uudistaminen on käynnissä ja uudistamisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vesihuollon talouden läpinäkyvyyden ja valvonnan parantaminen. Tämäkin näkökulma on tärkeä alueen vesihuoltoa uudelleen organisoitaessa.
Kustannustarkastelu on jaettu edellisessä kokouksessa.
Siirtoviemärikysymyksen nopeaa ratkaisemista puoltavat mm. seu-
raavat seikat:
Ervastinrannan keskuspuhdistamon purkuputken jatkaminen maaliskuuhun 2013 mennessä. Siirtoviemärin toteutuminen poistaisi velvoitteen.
Leton puhdistamon ympäristölupahakemus puhdistamon lakkauttamiseksi jätettävä vuonna 2013. Puhdistamon prosessiongelmat puoltaisivat nopeampaa aikataulua. Siirtoviemäriosuuden Kello - Pateniemi putki on selvästi eri kokoluokkaa, jos laajempi siirtoviemäri ei toteudu.
Vesihuollon rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulevaisuudessa on hyvin todennäköistä.
Haukiputaan kunta sitoutuu jätevesien yhteiskäsittelyyn Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla ja on osaltaan valmis Oulujoen - Iijoen alaosien jätevesien yleissuunnitelman mukaisten siirtoviemäreiden rahoitukseen kustannustarkastelussa esitetyllä tavalla ehdolla, että hanke saa valtionapua vähintään 40 %.
Haukiputaan kunta on valmis sopimaan alueen muiden kuntien kanssa suunnittelualueelle perustettavan vedenhankinnasta ja johtamisesta sekä jätevesien keräämisestä ja käsittelystä vastaavan vesihuoltoyhtiön perustamisesta siten, että yhtiön toiminta alkaa 1.1.2013.
Vesihuoltojohtaja:
Kunnan toimintasuunnitelmassa on Haukiputaan Vedelle asetettu toiminnallisina tavoitteina hyvätasoisten ja asiakaslähtöisten vesihuoltopalveluiden tarjoaminen asiakkaille kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, käyttöomaisuuden pitäminen hyvässä kunnossa, uusinvestointien suunnitelmallinen toteuttaminen sekä riskienhallinnan ja varautumisen ajan tasalla pitäminen. Näiden tavoitteiden toteuttaminen pitkällä aikavälillä onnistuu parhaiten laajemman vesihuolto-organisaation ja jätevesien käsittelyn keskittämisen kautta. Koska vesihuollon tulorahoitus tulee lähes kokonaan ulkoisilta asiakkailta, antaa osakeyhtiömuoto vesihuollon järjestämiseen parhaat puitteet ja toimintaedellytykset.
Johtokunta esittää kunnanhallitukselle, että
Päätös:
Vesihuoltolaitoksen johtokunta hyväksyi päätösesityksen.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa |